Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Suomessa on lukuisia mielenkiintoisia, historiallisia ja kauniita nähtävyyksiä, jotka on merkitty Unescon maailmanperintökohteeksi. Suomessa sijaitsee tällä hetkellä seitsemän eri Unescon maailmanperintäluetteloon kuuluvaa kohdetta eri puolilla maata. Suomessa sijaitsevista Unescon kohteista kuusi on kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde.

Jos haluat muita ideoita seuraavalle Suomen lomallesi, voit lukea artikkelimme ”Mitä tehdä lomalla Suomessa?” Tässä artikkelissa paneudumme nimenomaan Unescon maailmanperintökohteisiin Suomessa.

Unescon maailmanperintöluettelo

Maailmanperintöluettelo on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön ylläpitämä järjestelmä. Maailmanperintöluettelon tarkoituksena on suojella maailman ainutkertaista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Listalle pääsevät ainoastaan kohteet tai paikat, jotka ovat kulttuurillisesti poikkeuksellisen merkittäviä tai luovuuden suurteoksia. Unescon kohde voi olla esimerkiksi maisema tai uhanalaisen lajin kotipaikka. Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä reilut 1 000 kohdetta ympäri maailmaa. Näihin kohteisiin kuuluu luontokohteita, kulttuurikohteita sekä myös yhdistettyjä kohteita.

Suomenlinna ja Vanha Rauma

Unescon vanhimmat kohteet Suomessa ovat Suomenlinna ja Vanha Rauma, jotka molemmat on liitetty maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva historiallinen merilinnoitus sekä nähtävyys. Suomenlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1748, ja se on tunnettu myös nimillä Sveaborg ja Viapori. Nykyään Suomenlinna on avoinna yleisölle ja se onkin Suomen suosituimpia matkailukohteita. Sen suosiosta kertoo jo sen kävijämäärä – linnoituksessa käy satoja tuhansia kävijöitä vuosittain.

Vanha Rauma on Raumalla sijaitseva vanha kaupunginosa ja se on Pohjoismaiden parhaiten säilynyt sekä laajin vanha puukaupunkialue. Vanhassa Raumassa nähdään satoja vanhoja rakennuksia pääosin 1700- ja 1800-luvuilta, mutta alueella on kuitenkin vielä tätäkin vanhempia rakennuksia, kuten 1500-luvun alun Pyhän Ristin kirkko. Vanha Rauma on nykyään vilkas ja viihtyisä paikka, jonka varrella sijaitsevat runsaasti ravintoloita, kahviloita ja pikkuliikkeitä.

Petäjäveden vanha kirkko

Unescon kohteet kattavat laajan kirjon, ja edellä mainittujen linnoituksen ja kaupunkialueen lisäksi Suomessa sijaitseviin Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluukin myös vanha kirkko. Petäjäveden vanha kirkko on kokonaan puusta rakennettu kirkko, joka on rakennettu vuosina 1763–1764. Nimensä mukaisesti kirkko sijaitsee Petäjävedellä ja siihen kuuluu myös kellotorni, joka on rakennettu kirkkoa myöhemmin vuonna 1821. Kaunis puunvärinen kirkko on säilyttänyt historiallisen ulkonäkönsä hyvin.

Petäjäveden vanhassa kirkossa pidetään nykyään jumalanpalveluksia kesäisin. Se on myös suosittu vihkikirkko, joka ei ole lainkaan ihme sen historiallisen ja tunnelmallisen ulkoasun vuoksi. Kirkossa nähdään renessanssi- ja goottilaistyyliä sekä kansanomaisen puurakentamisen tyyliä ja vaikutteita kivikirkkojen holveista. Kirkon sisätiloissa on paljon maalaamattomia osioita, mutta myös koristemaalauksia ja kaunis holvimainen sisäkatto. Kirkko on ollut Unescon maailmanperintökohteena vuodesta 1904 lähtien.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Verla on entinen tehdaskylä, joka sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa. Siellä ennen toimineet puuhiomo ja pahvitehdas on nykyään museoitu ja liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Puuhiomo ja pahvitehdas ympäristöineen ovat hyvin säilynyt esimerkki maaseudun teollisuusasutuksesta. Hiomo ja tehdas koneineen sekä niiden vierellä sijaitsevat Verlankoski voimalaitoksineen ja asuinalue muodostavat aidon historiallisen näköisen maiseman. Esimerkiksi maisema ja tehdas koneineen ja rakennuksineen on säilynyt miltei ennallaan.

Unescon kohteesta löytyvät kaikki tarvittavat tuotannon, vapaa-ajan ja asumisen rakennukset. Verlasta löytyy lisäksi myös esihistoriallinen kalliomaalaus. Kohteeseen tehdään nykyään opastettuja kierroksia ja siellä on tarjolla myös puoteja ja lounaskahvila sekä erilaiset näyttelyt. Tehdas on toiminut tehdasmuseona jo vuodesta 1972 lähtien ja miljöö hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Kohteessa voi myös yöpyä, sillä alueelta voi vuokrata 1890-luvun työläisten entisiä asuntoja tai 1960-luvun lomakylän mökkejä.

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäki on Raumalla sijaitseva Unescon arkeologinen kohde, joka liitettiin Unescon listaan vuonna 1999. Sen pronssikautiset röykkiöhaudat ovat muinaisjäännösalue ja Pohjoismaiden monipuolisin Skandinavian pronssikulttuurin kohde. Itse kohde on läpimitaltaan noin kilometrin kokoinen kallioalue, jolla sijaitsee 36 kivistä rakennettua hautaröykkiötä. Suuri osa näistä kivimuodostelmista on isoja hiidenkiukaita tai matalia kehäröykkiöitä. Vanhimmat alueen röykkiöistä on ajoitettu jo vuosiin 1300–1000 eaa.

Alue on nykyisin kokonaisuudessaan seitsemän eri yksityisen maanomistajan omistuksessa, mutta sinne on vapaa pääsy ja hyvät opasteet läheisiltä valtateiltä. Sillä on seudulla myös omat infotaulut, sillä Sammallahdenmäki on nykyään osa Rauman seudun historiakohteiden Ajan jäljet -nimistä verkostoa. Itse mäellä kulkee noin 1,5 kilometrin pituinen opastettu polku ja alueella toimii myös oppaita, jotka järjestävät opastettua toimintaa, kuten kierroksia, kohteessa.

Struven ketju ja Merenkurkun saaristo

Struven astemittausketju on myös Suomessa sijaitseva Unescon maailmanperintökohde, joka on liitetty Unescon luetteloon vuonna 2005. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan historiaa ja se koostuu usean valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspisteestä. Näistä pisteistä kuusi sijaitsee Suomessa. Kohteen juuret ulottuvat 1800-luvulle maapallon koon ja muodon mittaamiseen saksalaisen tähtitieteilijä F.G.W. Struven johdolla. Tällöin tehtiin ensimmäinen tarkka pituuspiirin segmentin mittausprosessi.

Suomen Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat yhdessä yhteisen maailmanperintökohteen. Tämä geologinen kohde kuvaa ainutlaatuisella tavalla jääkauden päättymisen aiheuttamaa maankohoamisilmiötä vaikutuksineen. Maankohoamisen vuoksi tämä Unescon maisema muuttuu säännöllisesti – esimerkiksi merenlahdet muuttuvat järviksi ja uusia saaria nousee. Merenkurkun saaristo liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006 Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena. Nykyään alueeseen kuuluu sekä valtion omistamia että yksityisiä alueita, sekä myös luonnonsuojelualueita.